Torilla tavattiin

(kirjoitus 29.9.10 lopen lehteen tarkoitettu)

Lopen syksyiset maalaismarkkinat ovat jälleen takana ja
ilmojen herratkin olivat meille lopulta suosiollisia vaikka
aamulla näyttikin, että Esterillä taitaa olla hätä yläkerrassa.
Kirkonkylän tori oli vetänyt niin myyjiä kuin vierailijoita
runsaasti paikalle ja totta kai paikalla olivat jo aamutuimaan
myös kaikki pyrkyrit meikäläinen mukaan lukien jakamassa
kaikennäköistä lahjusta kynistä karamelleihin, eli eri
puolueiden kansanedustajaehdokkaat olivat siis vahvasti
edustettuna ja hammaslääkäreiden työtä tuettiin vahvasti
karkkikori kourassa.

Ehdokastilanne Lopella on varsin
kutkuttava kevään eduskuntavaaleja silmäillen. Viime
aikoina räjähdysmäisesti kannatustaan kasvattanut
perussuomalaiset ovat saaneet Lopelta Heimo Peltolan
ehdokkaakseen. Kokoomuksella tulee jälleen vahva koneisto Heinosen
Timon johdolla kevään vaaleihin Timpan jatkokautta havitellen.
Keskusta, Vasemmistoliitto ja Vihreät eivät Lopelta
ehdokkaita lopulta asettaneet eduskuntavaaleihin vaikka
kevät-kesällä monenmoista huhua ehdokkaista liikkuikin.
Lähiseudulta kuitenkin löytyy jokaiselle jotain varmasti,
kun ehdokaslistoja tutkiskelee tarkemmin. Omasta ehdokkuudestani
en vielä uskalla sanoa mitään, koska tätä tekstiä kirjoittaessa ei
vielä jäsenäänestysten tuloksia ollut tullut.

Perussuomalaiset tulevat varmasti
viemään kolmelta suurimmalta puolueelta ääniä pois,
etenkin meiltä demareilta. Kansa on oikeutetusti kyllästynyt
istuvien kansanedustajien toilailuihin ja vilunkipeleihin,
joita pullahtelee yhdeltä jos toiselta puoluetaustasta riippumatta.
On tullut aika laittaa sikaa pelaavat kaverit kentältä vilttiketjuun.
Edustamani SDP:n suurin ongelma on
mielestäni se, että puolue unohti kansankielellä sanottuna
”karvapersausduunarit” edellisen kerran vallankahvassa
ollessaan täysin ja nyt saamme siitä maksaa mm. perus-
suomalaisille valuvien äänien muodossa. Pitihän
Sauli Niinistöstäkin tulla aikanaan se ”työväen presidentti”…
Suomalainen sosialidemokratia kaipaa nyt sitä samaa
vanhaa henkeä, jolla ajettiin aikanaan työtä tekevän
suomalaisen etua, niin yhtäläisessä äänioikeudessa kuin mm.
kahdeksan tuntisessa työpäivässäkin. Sitä samaa
kaveria ei jätetä henkeä tarvitaan kuin talvisodassakin
aikoinaan. Menneisyyteen ei pidä toki tuijotella liikaa, mutta
juuriaan ja perinteitään ei pidä unohtaa. Kaikkien tulee
päästä samalle viivalle ja etenkin nyt sille tasa-arvolle on jälleen
tilausta, kun rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet.



Tässä vaiheessa hätäisimmät lukijat jo ihmettelee, että
missäs ne Lähteen pojan omakehut nyt oikein viipyvät tai
miksi se ei kerro mitään leikellystä takamuksestaan.
No eipä tässä nyt ihmeemmin ole tarinoitavaa takapuolesta,
vaikka juttu muuten sitä saattaa laadullisesti olla.
Ahteri on pysynyt kasassa hyvin ja parin viikon päästä
odotellaan päätöstä pääsenkö/ joudunko vielä neljäksi
kuukaudeksi Parolannummelle kurkkusalaattiasussa
pyörimään, vai joko kahdeksan kuukautta piisasi sotilaspassin
saamiseksi. Valiokin kutsui taas Jokiniemen kylähullun Herajoen
Valiolle, tuotannon puolelle naisia naurattamaan.
Älkää ihmetelkö siis, jos sattuu "jänniä" uusia makuyhdistelmiä
kaupan hyllylle ilmaantumaan, siellä on korkeintaan mennyt
massat ja hillot sekaisin uudella jogurttikoneen käyttäjällä.