perjantai 27. elokuuta 2010

Syksy on saapunut

Edellisestä kirjoituksestani onkin taas vierähtänyt tovi ja paljon on vettä ehtinyt virtaamaan myllyissä puolin jos toisin. Lääkäristä tuli terveen paperit, ainakin fyysisesti, henkisestä puolesta ei olla koskaan ihan täyteen varmuuteen varmaan päästy.
Ankara töiden metsästys tässä nyt alkanut. Näin vuoden sairasloman jälkeen ei tunnu yhtään vasenmieliseltä ajatukselta tuo käsite "työ", vaikkakin siitä on ehtinyt hieman vieraantumaan kun tuota "työtä" on viimeksi harrastanut ennen armeijaa, eli joulukuussa 2008.
Ensi kevään eduskuntavaalit lähestyvät uhkaavasti ja eri puolueissa alkaa se viimeinen vääntö ehdokaspaikoista. Meikäläinenkin lopulta taipui antamaan nimensä Lopen SDP:ltä Hämeen sosialidemokraattien jäsenäänestystä varten, jossa siis päätetään pitkälti, ketkä 14 pääsee ensi kevään vaaleissa ääniä keräämään. Meitä ehdokas-ehdokkaita on aika runsaasti ilmoittautunut mukaan peliin ympäri vaalipiiriä ja tiukka vääntö varmasti jaossa olevista paikoista tulee. Suunnilleen joka toinen hakijoista pääsee ehdokkaaksi kun viimeksi katsoin niin listalla oli 24 ja uskon, että muutama Matti Myöhänen vielä ehtii ilmoittautumaan kuun loppuun mennessä.
Oma kampanja on lähtenyt varovasti liikkeelle lähinnä facebookin kautta ja ompa vaaliryhmään jo liki sata henkeä liittynytkin. Ensi viikolla pitäisi jonkinlaista jutuntynkää olla niin Viikko-Hämeessä, kuin Aamupostissakin, että piirin jäsenet tietäisi edes suunnilleen kuka tuo Lähteen nuori kolli oikein on, joka itseään äänestykseen tyrkyttää.

Hieman hassu tilanne Lopella siinä mielessä, että muut puolueet Kokoomusta lukuunottamatta (kansanedustaja Timo Heinonen ) eivät asetakaan ehdokasta omille puolueilleen,vaikka vielä keväällä vaikutti siltä, että niin vasemmistoliitto kuin myös keskusta täältä ehdokkaat laittavat piirille. Perussuomalaisten tilanteesta en ole vielä saanut täyttä varmuutta.

Poliittisista henkimaailman jutuista takaisin maan päälle. Kulunut viikko on ollut henkisesti meillä aika raskas. "neljäs perheenjäsen" eli koiramme Pinja, jouduttiin päästämään vehreämmille metsästysmaille viime maanantaina. Marraskuussa Pinja olisi täyttänyt 12, joten olihan sillä jo ikää, mutta tuntuu vaan niin oudolta kun tuohon lopetuspäätökseen ei ollut osannut mitenkään varautua. Koira oli terve muuten kaikin puolin ja virkeämpi kuin moni alta 10-vuotiaskin koira, mutta kohtutulehdus yltyi Pinjalla niin pahaksi, ettei se enää jaksanut edes pysyä jaloillaan. Ei vielä aamulla olisi arvannut, että iltapäivällä ei enää olekaan kotona ketään odottamassa... Koiran tilanne paheni pitkin päivää ja leikkaus olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta tuon ikäisellä leidillä, se olisi saattanut tarkoittaa yhtäläillä päivien päätöstä, joten jouduimme sen raskaan päätöksen sitten tekemään, nyt on koti tyhjä ja joka päivä jokin asia koirasta muistuttaa. Tuntuukin, että kesä lähti Pinjan mukana, maanantai oli vielä lämmin ja aurinkoinen, sen jälkeen alkoikin tämä kylmä ja märkä kausi. Nyt ei uutta hauvaa ainakaan vähään aikaan ole tulossa, mutta ehkä ensi vuonna joku tulee jatkamaan Pinjan kesken jäänyttä työtä :)


PINJA (17.11.1998- 23.8.2010)