lauantai 17. toukokuuta 2014

Duunari, käytä ääntäsi!

Viikon päästä sunnuntaina Suomesta valitaan 13 edustajaa (Meppiä) 751 jäseniseen Euroopan Unionin parlamenttiin.
Itsekin joskus sorruin ajatteluun, ettei sillä ole mitään väliä ketkä siellä istuvat liksaansa nostamassa ja kahveja konjakkien kera ryystämässä.  Asiaa kun tarkemmin pohti, niin EU:n työelämälainsäädännöstä tulee paljon asioita, jotka vaikuttavat suoraan myös meihin tavallisiin työläisiin.
Vuosiloman sairausajan karenssi poistui (kotimaan lainsäädäntöä) EU:n päätöksillä. Euroopan unionissa käsitellään muun muassa työajan joustoja, ulkomaisen työvoiman pelisääntöjä, työturvallisuutta. Ei ole siis yhdentekevää ketä siellä asioista päättää.
EU:n parlamentissa jako on poliittisesti samantyyppinen kuin Suomessa. Porvarit ja kristilliset kulkevat kimpassa ja sosialistit demokraattien kanssa kimpassa. Edellä mainittujen kahden isoimman ryhmän lisäksi on selvästi pienempiä ryhmiä, kuten vihreät, liberaalit (keskustalaiset) yms.
Karkeasti sanoen, mikäli porvarit jälleen voittavat EU-vaalit, työnantajalähtöisiä joustoja lisätään ja parannuksia työoloihin ja ehtoihin saa ”toivoa talkoilla”.
Jos taasen työväen puolueet voittavat, työlainsäädäntöä parannetaan koko EU:ssa ja se taas parantaa meidän suomalaisten kilpailukykyä EU:n sisällä. Näin kaikki lähestyvät samoja pelisääntöjä. Aina parannukset eivät sada suoraan meidän laariin, koska voi olla niinkin, että omat lakimme ovat jo yli unionin tason.
Ongelmahan ei ole se, että kaveri Baltiasta vie työpaikan, vaan se, että työnantaja voi käyttää sitä baltialaista kaveria puolet halvemmalla ja vieläpä muutenkin poljetuin työehdoin. Yhtenäinen Eurooppa työehtojen ja olojen suhteen on vielä matkalla ja matkalle se myös nääntyy, jos me emme pidä siitä meteliä. Edes sellaiset asiat, kuin ammattiyhdistys ja järjestäytyminen, eivät ole kaikissa Euroopan maissa vielä itsestään selvyyksiä.
Työntekijästä on tehty talouden ylikuumenemisen ja eurokriisin myötä entistä enemmän kulutustavara, minkä arvo mitataan kvartaalituloksen perusteella. Tämä oikeistolainen kasvoton rahanpalvonta tarvitsee jälleen vastavoimaansa, ei ”joo- joo- miehiä”.
Porvareiden liittouma on tällä hetkellä EU:n parlamentissa selkeästi isoin ryhmä, joten työtä on tehtävänä. Nyt työväen puolueiden sisäisen kähinän, valtataistelun ja mustamaalauksen sijaan pitää viimeistään energioiden keskittyä yhteisen hyvän nimissä siihen, että kaikki duunarit heräävät äänestämään. Kirjoittamaton totuushan on se, että kun työläiset nukkuvat vaaleissa, se suosii porvarillisia ryhmiä. Äänestäminen on oikeus, joka on meille hiellä, verellä ja kyyneleillä saavutettu.
Ja työläisiähän on monenlaisia; tulevia, nykyisiä ja entisiä. Duunari, käytä ääntäsi!